Hupsista, sitä tuli taas mentyä 3
viikkoa viimeisestä päivityksestä. Lopettanut en ole, mutta
kieltämättä blogin kirjoittaminen ei ole ollut ihan ensimmäisenä
mielessä. Ei mitään hulppeita elämänmullistuksia menossa, kunhan
vaan hiukan koulukiireitä ja WoWin lisäosan Mists of Pandarian
julkaisuun valmistautumista uudessa killassa.
17 tuntia enää. Vielä.
17 piiiiitkää tuntia, joihin pitäisi
sisällyttää vielä ”yöunet”. Aloitin unirytmin siirtämisen
oikeastaan jo perjantai-iltana, mutta vähän huonosti se lähti
liikkeelle. Nyt olen valvonut äkkiseltään laskettuna 21 tuntia, ja
muutama pitäisi vielä jaksaa, jotta pääsisi heräilemään suht
optimaalisesti kymmenkunnan tunnin unien päälle yhdentoista
kahdentoista paikkeilla. Virallisesti lisäosa julkaistaan
aamuyhdeltä.
Hiukan taidan itsekin pitää itseäni
hulluna peliaddiktina. Mutta minulle tämä on hauskaa! Näitä
tilaisuuksia kun pääsee oikeasti yksilönä kisaamaan levuutuksessa
tulee kuitenkin vain sen parin vuoden välein ja muina aikoina
mielestäni suhtaudun pelaamiseen vakavasti mutten neuroottisesti,
eikä se vie aikaa ihmissuhteilta tai koululta näitä harvoja
poikkeuksia lukuun ottamatta. Viime kerralla jäin serverin nopeimmin
levuuttaneesta parilla tunnilla nettikatkoksen vuoksi. Toivottavasti
tällä kertaa ylioppilaskyläsäätiön datayhteydet pitävät.
Kännykässä on sentään nyt hätävaranetti, jos pahin tapahtuu
taas.
16 tuntia 55 minuuttia.
Jääkaapissa on ruokaa valmiina,
hedelmiä, sitruunavettä, muutama suklaapatukka. Kauheasti en
kuitenkaan tykkää hamstrata energiajuomia, roskaruokaa, alkoholia
tai sokeria. Auttaahan se toki hetkellisesti pysymään virkeämpänä,
mutta sitten tulee romahdus. Betassa levuutukseeni meni muutamien
hidastavien tekijöiden kuten killan antaman exp-bonuksen puuttumisen
myötä 22 tuntia, nyt tosipaikan tullen odottaisin pystyväni hiukan
parempaan, vaikka ruuhkat ja pvp-serverin vaarat varmasti nekin
hidastavat menoa. Ei tuon pitäisi olla mitenkään yli-inhimillistä
venymistä vaativa suoritus pelata putkeen.
16 tuntia 50 minuuttia. Tik tak, tik
tak...
Pitäisiköhän keittää vielä
kupillinen teetä ja katsoa vaikka pitkään to do -listalla ollut
Karhuveljeni Koda. Toisaalta sillä saisi tapettua kätevästi tunti
20 minuuttia, mutta niin passiivinen istuskelu väsyttää varmasti.
Kaunottaren ja hirviön katselin aiemmin aamulla ja yllätyin
positiivisesti. Se oli parempi kuin muistinkaan ja löytyi sieltä
muutama sellainenkin juttu mitä viimeksi muksuna katsellessa ei
ollut tajunnut lainkaan. Sitä paitsi, tämä oli ensimmäinen kerta
kun katsoin sen englanninkielisillä äänillä. ”And, as I always
say, if it's not baroque, don't fix it”, lohkaisi Könni
esitellessään linnaa Bellelle. Mitäköhän tuo repliikki oli
suomenkielisessä versiossa...
Nyt on ollut muutenkin joku
Disney-nostalgiakausi meneillään. Aiemmin katsoin Robin Hoodin ja
yllätyin siitä miten vanha sekin leffa jo on. Pienenä luulin sen
olleen suht uusi silloin kun sen ensimmäistä kertaa näin. Sen
julkaisuvuosi oli 1973. Seuraavaksi tuon Karhuveljeni Kodan jälkeen
olisi vuorossa Leijonakuningas ja sitten ehkä Prinsessa Ruusunen ja
Prinsessa ja sammakko, joista kumpaakaan en ole edes nähnyt aiemmin.
16 tuntia 33 minuuttia. Tuskallisen
hitaasti tuo aika kuluu.
Mikä teidät saa käyttäytymään
hullusti ja tavoin, joilla kunnon kansalainen ei koskaan
käyttäytyisi? Minkä vuoksi olette valmiit muuttamaan unirytmiänne
tai muita hyvin pinttyneitä tapojanne? Mihin uppoudutte niin, että
suljette kaiken muun ulkopuolelle? Mielestäni jokaisella pitäisi
olla vähintään yksi asia, mistä tuntea niin intohimoisesti, että
se menee kaiken muun edelle. Itselleni WoW ei ole ainoa sellainen
asia, mutta ehkä helpoimmin nimettävissä. Muut tärkeimmät
juttuni eivät ehkä vaadi tai tarjoakaan vastaavia keskittyneitä
ajanjaksoja. Ehkä pitäisikin varata tämän jälkeen joku
viikonloppu yhtä intensiivisesti parisuhteen hoidolle, perheelle tai
vaikka uusien vaatemallien suunnittelullekin.
To ask why we fight, is to ask why the
leaves fall - it is in their nature.
Perhaps there's a better question...
Why do we fight? To protect home, and
family, to preserve balance and bring harmony.
For my kind, the true
question is:
What is worth fighting for?
Pandas, pandas everywhere
Oops, it's been three weeks again since my last post. I haven't quit, but I admit, writing the blog hasn't been at the top of mind much lately. No massive changes going on in my life, just a little busy with school and with preparing for the launch of WoW's new expansion, Mists of Pandaria, with my new guild.
16 hours 11 minutes to go. Still.
16 loooong hours which should include a good "night's" sleep. I started shifting my sleep cycle Friday night, but weren't very successful to begin with. Now I've been up for about 22 hours and I should still stay that way for a few more, so I could wake up after around 10 hours of sleep at eleven, maybe even twelve. The expansion will be released at 1am.
I think even I consider myself a bit crazy and an mmo addict. But for me, this is fun! Opportunities to compete solo, in leveling, don't come around more than once every two years or so and otherwise I'm not letting my gaming take time away from IRL social activities or school work, except for on these special occasions. I usually take my playing seriously but neurotically so. Last time I lost by a couple of hours to the person who leveled the fastest on the server due to an internet outage. I hope this time the student village foundation has their connections in a better shape. At least this time I have emergency back-up internet on my cell phone if things go south.
16 hours 4 minutes.
I've got food ready and waiting in the fridge, alongside with some fruit, water with lemon slices and a couple chocolate bars. I don't really like to stock up on energy drinks, fast food, alcohol and sugar like some. Sure, it helps you stay awake temporarily, but then comes the crash. In the beta, I leveled for about 22 hours with a few factors slowing me down like my lack of the guild perk for extra exp. I think I should be able to improve that a bit on live. It shouldn't be a super human deed to play that long in one session.
16 hours. Tic... toc... tic... toc...
I wonder if I should brew a cup of tea and watch Brother bear that's been on my to do -list for a while. It would be a great way to kill off an hour and 20 minutes, but something that passive is sure to make me drowsier. I watched Beauty and the Beast earlier this morning and was pleasantly surprised. It was better than I'd remembered and even included some things that I hadn't got when I last watched it as a kid. Besides, this was the first time I watched it in English. "And, as I always say, if it's not
baroque, don't fix it”, said Cogsworth while giving Belle a tour of the castle. I really wonder how that translated into Finnish...
I'm going through a Disney nostalgia phase right now. I watched Robin Hood earlier and was surprised at how old the movie was. I'd thought it was somewhat new when I first saw it, but it was made in 1973 already. Next items on my list after Brother bear are the Lion King and after that maybe Sleeping Beauty and the Princess and the Frog, never having even seen the latter two.
15 hours 55 minutes. Time goes by painfully slow.
What has the power to make you act all crazy or in ways that a good citizen never would? For what are you ready to change your sleep cycle or other very strict habits? What makes you indulge yourselves in it so deeply, that you shut everything else out? I think everyone should have something to feel so passionately about, that it goes before everything else. For me, WoW isn't the only such thing, but it's probably the easiest to name. My other important things don't demand or offer such intense periods of concentration. Maybe I should reserve a weeked some time in the near future to focus so deeply on my relationship with my boyfriend and my family, or on designing some new clothes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti